Tähystelemässä muita hevosia |
Alkoi sataa lähes heti kun oltiin aloitettu, mutta päätin että mehän ei nyt mihinkään maneesiin lähdetä. Poikaa vähän inhotti kun tuli pientä tihkusadetta suoraan turpaan ja se pärskikin aika lailla koko ajan, mutta ei auttanut muu kuin tottua. Lopetin noin parinkymmenen minuutin jälkeen ja ajattelin että lähdetään vielä "powerwalkille" rantalenkille. Muuten ihan hyvä idea, mutta oisin varmaan kävellyt lenkin kaksi kertaa nopeammin ilman hevosta, kun sitä sai vetää perässä kuin pulkkaa koko matkan. Poika tykkää aika paljon katsella maisemia ja välillä myös pysähdellä tähyilemään, jos näkyisi muita hevosia. Sen lisäksi sillä on armottoman huono suuntavaisto, eikä se oikein tajua että missä vaiheessa käännytään talliin päin, vaan on sitä mieltä, että lyhin reitti kotiin on siellä mistä tultiin. Sillä on muutenkin maastossa yleensä vain kaksi vaihdetta, joko mennään kauheaa spurttia koko ajan tai sitten löntystellään sunnuntaikävelyä - välimuotoja ei oikeastaan ole. Koskaan ei myöskään tiedä, kumpi vaihde tänään on päällä...
Pyrin yleisesti olemaan pitämättä Pojalla pelkkiä kävelypäiviä/lepopäiviä, koska a) se on muuten yleensä seuraavana päivänä aika villi ja b) vaikka se jostain syystä ei olisikaan villi, niin silloin se on vähän jäykkä ja vertyy paljon hitaammin. Meidän kevyemmät päivät sisältävät kyllä paljon käyntiä, mutta sen lisäksi myös vähän ravailua ja tarvittaessa myös laukkaa vapaammassa muodossa. Mietin sille joka viikolle liikutusohjelman, mutta sitä sovelletaan sitten sen mukaan, miltä hevonen tuntuu. Vaikka olisin etukäteen päättänyt pitää kevyen päivän, mutta hevonen onkin tosi hankala tai energinen, niin sitten mennään kunnolla. Tai vastaavasti jos se tuntuu toisena päivänä oikein hyvältä, niin saatan vain ravata 15 minuuttia ja viedä sen kävelyiden jälkeen talliin. Paras kiitos hevoselle on kuitenkin, kun se pääsee takaisin omaan karsinaan syömään :)
P.S. Katsoin videolta viime viikon ratsastusta ja mä istun taas vinossa, arrgh!! Tosin mielenkiintoista on se, että nyt oon vinossa oikealle, kun aikaisemmin olin vasemmalle. Ei auta muuta kuin ryhtyä taas jumppaamaan...
Tällanen blogittelu on kyllä Hanna ihan sun juttu! Lukee mielellään vaikka ei itse ihan täysiverinen heppatyttö olekaan ;) -räsänen
VastaaPoistaHei kiitti! Lähinnä nyt ihan omaksi iloksi kirjoittelen, en kyllä aatellut että ketään muuta nyt ihan hirveästi nää jutut kiinnostaa. Mutta katos, kerran heppatyttö niin aina heppatyttö, eikös totta ;) Ihana kuva muuten sulla!
VastaaPoista- Hanna