torstai 27. helmikuuta 2014

Ratsastajat, joiden tyylistä itse pidän

Siinä missä omien ratsastusvideoiden katsominen herättää usein lähinnä epätoivoa ja hiusten repimistä päästä, niin taas muiden ratsastajien videoiden katsominen on tosi opettavaista ja hyvää "henkistä treenausta" ja toimii itselleni todella hyvänä motivaattorina. On totta, että ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, mutta kokeneiden ratsukoiden seuraaminen niin livenä kuin nettivideoltakin voi olla hyvinkin avartavaa. Usein jos olen ollut katsomassa kisoissa vaikeita luokkia, joissa on hienoja hevosia ja taitavia ratsastajia, niin tulee fiilis että tuolta mäkin haluan joskus näyttää Pojan kanssa ja nyt mennään treenaamaan! Tavoitteita ja haaveita saa ja pitääkin aina olla :)

Yksi kansainvälinen GP-ratsastaja, jonka tyylistä pidän on yhdysvaltalainen Steffen Peters. Viittäkymppiä lähestyvä setä omaa rautaisen tasaisen istunnan ja saksalaisen ryhdin, mutta ratsastaa silti niin pehmeästi ja hänen hevosensa näyttävät yleensä hyvin rennoilta ja keskittyneiltä. Ei repimistä, potkimista tai rullausta, istunta on järkkymätön ja erityisesti käsien asento hyvin stabiili! Nykypäivänä ei valitettavasti voi sanoa samaa monestakaan kilparatsastajasta, joiden näennäisen siisti rataratsastus poikkeaa huomattavasti kisaverryttelystä tai kotona treenaamisesta. Siksi halusin etsiä videoita muista kuin kisasuorituksista, koska kisat pelkästään eivät aina kerro ihan koko totuutta ratsastajan harjoitusmetodeista... Alla video Steffenin ja Ravelin kisaverkasta pari vuotta sitten. Heti ravin alussa hevonen yrittää muutaman kerran nyökätä alas kuolaimen taakse, jonka syy selviää kommentteja lukemalla; eli hevosta on ilmeisesti aikaisemmin rullattu edellisen ratsastajan toimesta ja sille on jäänyt vielä vanha tapa päälle. Tätä lukuunottamatta verkka näyttää omaan silmääni oikein hyvältä ja setä taputtaa hevosta paljon!

Bloggeri ei nyt suostunut lisäämään videota tähän (varmaan liian pitkä), mutta tässä linkki http://www.youtube.com/watch?v=YfYDeW4BZUc

Tässä toinen video kotiratsastuksesta myyntihevosella, niin helpon ja harmonisen näköistä! Näitä videoita löytyy paljon lisää.



Yllä olevassa videossa on ns. johdanto kouluhevosesta ja kouluratsastuksesta Ravelin kanssa. Steffen ei ilmeisestikään käytä raippaa ratsastaessa, en ainakaan nähnyt missään videossa, ja siitä annan kyllä respectiä ratsastajalle!

Alla oleva video on nuoremmasta ruotsalaisratsastaja Jeanna Högbergistä - pidän myös hänen tasaisesta tyylistään ja hänellä on ratsutettavana myös suomalainen FWB-ori Duencillo P. Videon hevonen näyttää aika kuumalta, mutta kulkee silti tasaisesti ja hienosti ja heistä tullaan varmasti myös vielä kuulemaan jatkossa :)


Ominaisuudet, joita siis itse arvostan hyvässä ratsastajassa, ovat huomaamaton ja eleetön apujenkäyttö, rauhallisuus ja kärsivällisyys (ei ryhdytä heti tempomaan jos hevonen vähän hypähtää) ja ratsastus hevosen ehdoilla. Suodaan ratsulle tarpeeksi pitkä aika rentoutua ja vertyä, eikä rullata sitä välittömästi turpa ryntäisiin ja sulkutaivutusta kentän laidalta toiselle. Tietysti välillä pitää käyttää vähän voimakkaampia apuja jos hevonen on kuriton, mutta koulutusmetodin ei mielestäni tulisi perustua hevosen "murtamiseen" ja alistamiseen, vaan molemminpuoliseen yhteistyöhön. Niitä ei-niin-harmonisia videoita löytyy netistä valitettavasti myös hyvin paljon, mutta ei lähdetä niitä nyt ruotimaan, vaan ihaillaan mieluummin hyvää ja hevoslähtöistä ratsastusta!

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Mystinen yhden päivän kuume?

Lauantaina sain soiton tallilta, että Poika ei liikutuksen jälkeen syönyt päiväruokia ja sillä oli peräti reilut 39 astetta kuumetta. Tuli aivan puskista, sillä hevonen on ollut niin pirteä koko viikon, eikä sillä ole koskaan ennen ollut kuumetta! Annettiin sille yksi annos Metacamia ja illalla kuume oli poissa, eikä lämpö noussut enää sunnuntainakaan. Todella omituista, en keksi oikein mitään logiikkaa tälle oireilulle... Pojan karsinanaapuri on tosin ollut vähän flunssassa, mutta voisi kuvitella että Pojallekin tulisi sitten kunnon oireita, eikä vain parin tunnin kuumepiikkiä? Alkuviikko otettiin nyt ihan kevyesti kävelyn merkeissä ja koska kuume ei (onneksi) tullut takaisin, niin tänään otettiin myös maneesissa kevyesti ravia ja laukkaa. Poika oli yllättävän rauhallinen ja käyttäytyi kiltisti, mutta lopussa tosin huomasin että se alkoi vähän ottaa kierroksia, joten lopetin, kun se pysyi vielä nahoissaan. Pojasta otettiin tänään vielä varmuuden vuoksi verinäyte, niin selviää että onko sillä mahdollisesti jäänyt jotain virusta kytemään.

Tarhailemassa

Harjoiteltiin "kyynärpää-ratsastusta", eli käsivarsien pitää pysyä omissa kyljissä kiinni ja vaikuttaa siellä omalla paikallaan tarjoamalla tasainen tuki suuhun. Istunnalla tulee keskittyä tekemään siirtymisiä ja temponvaihteluita ja käsillä tehdä mahdollisimman vähän. Kuulostaa tosi yksinkertaiselta, mutta on yllättävän vaikeaa tehdä selässä "niin vähän"! Pitäisi vain istua ja hengitellä ja antaa hevosen mukautua rytmiin, mutta todella helposti sitä ryhtyy ns. yliratsastamaan ja tekemään turhan suuria korjauksia, jos hevonen ei kuljekaan ihan sitä reittiä tai tahtia, kuin itse haluaisi. Itse ainakin myönnän, että jos tulee esimerkiksi huono laukasta raviin siirtyminen ja hevonen jännittyy, nostaa pään ylös ja selän laskee alas, niin ryhdyn automaattisesti heti taivuttelemaan ja käyttämään jalkaa, sen sijaan että hengittäisin syyyyvääään ja antaisin tilanteen tasoittua itsekseen muutaman askeleen aikana. Pidän itseäni kuitenkin ylipäänsä tyyliltäni aika rauhallisena ja jopa passiivisena ratsastajana (ainakin tästä tulee välillä valmentajilta huomautusta, pitäisi ratsastaa vähän voimakkaammin), mutta haluan silti oppia lisää tästä tyylistä ja näkymättömästä vaikuttamisesta hevoseen. Harjoittelua vain lisää :)

Maanantai-iltana kävelyllä kentällä

Pääsin peruutuspaikalle ensi viikonlopun valmennuskurssille, joten jos mitään kummallista ei enää ilmene, niin uskon että voidaan hyvin osallistua! Kevät kurkistelee jo kulman takaa ja kenttä oli alkuviikosta ihan sula. Nyt se on tosin taas vähän jäätynyt, mutta jos kunnon pakkasia ja lunta ei enää tule, niin voidaan ehkä oikeasti päästä pian aloittamaan ulkokausi. Pidetään sormet ristissä, että tää talvi olisi ehkä jo ohi...

perjantai 21. helmikuuta 2014

Perushommia

Tiistaina Pojalla piti olla ensimmäistä kertaa "oikeasti" ohjasajoa, mutta harmittavasti ajuri oli sairastunut, joten siirrettiin sitten ensi viikkoon. Olen mä joskus huvin vuoksi vähän juoksuttanut/ajanut kahdella liinalla, mutta se nyt on ollut sellaista leikkimielistä harjoittelua, joten katsotaan miten Poika toimii sitten kunnon tehtävissä. Tällä viikolla on taas treenattu PSG-juttuja ja valmentajan kanssa Poika teki jo tosi hienoja puolipiruetteja vasemmalle! Oikealle ei ihan vielä käänny kunnolla, mutta kyllä se siitä :) Siihen pitäisi saada viritetty oikeanlaista räjähtävää energiaa, jotta se jaksaisi polkea kunnolla, eikä sammuisi heti parin askeleen jälkeen.

Vihdistä

Tänään mentiin kangilla maneesissa ja keskityttiin suoriin ja aktiivisiin vaihtoihin, jotka toimivat aika hyvin. Saatiin yksi oikein onnistunut linja kolmosilla uraa pitkin, hieno ratsu! Poika oli alusta asti aika hyvä ratsastaa, tehtiin vähän kokoamista ravissa ja laukassa ja tein myös avot ja sulut ravissa, sujuu kuin vettä vaan. Eipä tässä ole sen kummempaa analysoitavaa, heppa kulkee ja homma toimii :) Tajusin just, että meillähän ei ole ensi viikolla yhtään valmennusta tai ratsutusta koska valmentaja on Saksassa, ou nou. Pitää yrittää keksiä jotain omaa treenausta tai katsotaan jos vaikka mahduttaisiin vielä vierailevan valmentajan viikonloppukurssille mukaan.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Valmennus Vihdissä

Eilen oltiin valmennuksessa Vihdissä ja tehtiinkin oikein kunnon treeni, yhteensä 1,5 tuntia! Poika oli lopuksi ihan hikinen ja selvästi väsynyt, se joutui todella tekemään hommia. Alkuun verkassa se oli aika hidas jalalle, pärski noin 15 kertaa ja sillä oli myös vähän vatsa löysällä, mutta kun se vertyi ja sai taas koneiston käyntiin, niin se ryhtyi liikkumaan aika kivasti. Sille vaan pitää kärsivällisesti antaa aikaa, kun se on sellainen iso diesel-moottori ja välillä vieraissa paikoissa myös vähän henkisesti hidas :) Keskityttiin laadukkaaseen perusratsastukseen ja työstettiin Tiinan neuvoilla keskiympyrällä läpi kaikki askellajit ja tehtiin paljon siirtymisiä. Pojan tuli pysyä ennen kaikkea vakaana ja rentona edestä ja taipua kunnolla läpi koko rungosta molempien ohjien tuntumalla. Poika jännittyy tosi helposti siirtymisissä ja ryhtyy ennakoimaan varsinkin laukannostoja, joten sain keskittyä ihan kunnolla pitämään sen avuilla ja selän pyöreänä ylhäällä. Tähän auttoi hyvin esimerkiksi avon tekeminen ympyrällä ja oma jäntevä ja suora asento.

Vihdistä viime kerran reissulta

Ratsastajan istunta on niin älyttömän kokonaisvaltaisesti vaikuttava juttu ja tosi moni asia paranee välittömästi, kun vain istuu selässä oikein. Mun täytyy muistaa pitää selkä suorana, istua pitkänä ja kuvitella omaa napaa kohti selkärankaa, eli ne vatsalihakset kunnolla käyttöön! Jaloilla ei tule jatkuvasti puristaa, mutta niitä ei saa myöskään pitää irti kyljistä. On hyvä kuvitella, että jalkojen välissä olisi ilmapallo - kun käyttää pohjetta, niin avun tulee olla tasainen ja pehmeä puristus molemmilla puolilla, sillä potkaisusta ilmapallo vain lähtee karkuun tai leviää. Käden tulee olla tasainen ja ohjien olla kuin kaksi "keppiä" eli kun kättä työntää eteen, niin samalla hevosen kaula pitenee ja tuntuma säilyy samana. Käsien paikkaa voi muutella, mutta niiden tulisi mieluummin olla liian alhaalla, kuin ylhäällä. Harjoiteltiin lisätyn käynnin, keskikäynnin ja kootun käynnin ratsastamista ja vasta nyt tunsin oikeastaan kunnolla eron näissä vaihteissa. Pojalla on luonnostaan tosi hyvä käynti, joten sitä pitäisi välillä myös ihan kunnolla harjoitella. Mun pitää myös istua hiljempaa satulassa (ikuisuusongelma!), eli en saa ratsastaa käyntiä hevosen puolesta.

Pojan mielestä hoitopaikalla on tylsää, kun kuopiminenkin on kielletty...

Poika liikkui lopuksi erittäin hyvin omalla moottorilla myös ravissa ja laukassa, ja mun tuleekin ajatella askellajien sisällä enemmän variaatioita. Ei siis pelkästään lisätty ravi, keskiravi, harjoitusravi ja koottu ravi, vaan 10 eri vaihdetta ja tempoa, sillä kyllä ne tuosta hevosesta löytyy. Poika sai paljon kehuja ja oli selvästi tyytyväinen itseensä! Tekee todella hyvää keskittyä välillä ihan vain perusasioihin, sillä temput ja liikkeet tulevat helposti, kunhan vain hevonen on rehellisesti läpi, avuilla ja pohkeen edessä. Joskus muutama vuosi sitten ajattelin, että "ihan tylsää tehdä koko tunti vain siirtymisiä ja eteen-alas työskentelyä", mutta sittemmin olen oivaltanut, että sehän nimenomaan on kaiken perusta. Ihan kuten esteratsastuksessakin; jos pystyy hyppäämään pieniä esteitä kontrolloidulla ja tasaisella laukalla nappilähestymisillä, niin ei ole mikään ongelma nostaa puomeja ylöspäin. Samalla tavalla kouluratsastuksessa tulee muistaa koulutusskaala, eli tahti, rentous, kuolaintuki, lennokkuus, suoruus ja kokoaminen ja kun nämä ovat kunnossa, niin vaativienkaan liikkeiden suorittamisen ei pitäisi olla ongelma. Silti helppohan se on aina sanoa, käytännössä siellä selässä ei aina muista edes mihin suuntaan piti taivuttaa missäkin liikkeessä...

Maastokävelyllä viime lauantaina

Tänään Poika sai ansaitun välipäivän ja käytiin Suvin ja Dylanin kanssa maastossa kävelemässä. Eipä kyllä paljon väsymys painanut, vaan Poika pisteli menemään ihan reippaasti  kuraisilla ratsastusteillä, tosin kiertäen kaikki vesilätäköt. Huomenna onkin luvassa vähän uusia juttuja ja keskiviikkona tulee taas valmentaja treenaamaan :)

lauantai 15. helmikuuta 2014

Harjoituspiruettia

Maanantaina olin jotenkin itse töiden jälkeen ihan veto poissa ja ajattelin pitää Pojalla välipäivän ratsastuksesta, silläkin uhalla, että se saattaisi kerätä energiaa ja olla seuraavana päivänä vähän turhan pirteä. Käytiin reilun puolen tunnin taluttelukävelyllä ja maastotiet olivat suurilta osin jo yllättävän sulaneet. Jopa niin vetiset, että omien kenkien kumipohjasta meni vesi läpi ja sukat kastuivat, tosi kiva... Poika kävelee yleensä aika reippaasti, joten samalla saa itsekin ihan kunnon liikuntaa. Ensi kerralla tosin laitan suosiolla kumisaappaat tai hyppään itse Pojan kyytiin, sillä märkien varpaiden kanssa ei ole kiva olla.



Tiistaina sitten treenattiin maneesissa ja Poika yllätti olemalla ihan normaali, ei siis mennyt kiitoa tai hötkyillyt turhia, vaan oli rento oma itsensä vapaapäivästä huolimatta! Alkuun maneesissa oli 7 ratsukkoa, joten piti vähän "himmailla" ja keskittyä perussiirtymisiin, mutta sitten kun hallissa oli tyhjempää, niin päästiin myös tekemään vähän väistöjä ja vaihtoja lävistäjillä. Ravissa saadaan pätkittäin jo tosi hyvää schwungia ja Poika liikkuu isosti, mutta mulle tulee siinä vaiheessa aikamoisesti ongelmia istua harjoitusravissa... Mun käy hevosta niin sääliksi, kun se tekee superhienoja ravilisäyksiä ja mä vaan pompin selässä kuin kumipallo ja mumisen "prrrrrr hiiidasta kulma tulee" :D Ei ole helppoa...



Helppoa ei myöskään ole ollut harjoituspiruettien treenaus ja tässä auttaisi tosi paljon, jos mulla itsellä olisi vähän parempi tuntuma koko liikkeeseen. Piruettilaukkaa olen kyllä päässyt menemään parilla kokeneella hevosella, mutta olisi silloin pitänyt harjoitella myös sitä itse kääntämistä. Noh, kaipa se sieltä pikkuhiljaa tulee, kun vaan muistaa itse istua hiljaa, eikä ala "ratsastaa satulaa", kun ei se nyt niin kauheaa ole, vaikka Poika välillä tippuisi vahingossa raviin. Sillä ei ole vielä ihan tarpeeksi voimaa takaosassa, joten ei auta muu kuin yrittää vahvistaa sitä siirtymisillä, mäkikiipeilyllä ja kavalettijumpalla.



Nyt on pari päivää tehty eteen-alas työskentelyä ja "koutsi" on myös käynyt ratsastamassa Pojalla. Otettiin tavoitteeksi eka Pyhä Yrjö -rata jo maaliskuulle, jännää! Huomenna mennään Vihtiin valmennukseen, katsotaan mitä oppeja sieltä tarttuu mukaan ja mitä juttuja päästään harjoittelemaan :) Ohessa kuvia viimekertaiselta kouluklinikalta Vihdistä, mulla on suurimmassa osassa taas aika kärsivä (tai siis keskittynyt...) ilme, mutta onneksi hevonen näyttää sentään normaalilta.


sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kiva viikko!

Alkuviikosta parin kevyemmän päivän jälkeen Poikaa sai taas vähän viritellä työskentelyvaihteelle, mutta positiivista oli se, että ainakin se oli hyyyyvin rento ratsastaa. Aloittelin taas kevyessä ravissa taivutuksilla eteen-alas ja sitten laukassa harjoituslaukka-keskilaukka siirtymisillä. Alkuun Poika ei oikein lähtenyt jalasta eteen ja silloin huomaan itse, että päästän sitä ohjilla pidemmäksi edestä, vaikka pitäisi nimenomaan pitää enemmän kädellä vastaan ja niskaa lyhyenä. Ei saa siis päästää hevosta pohkeen taakse ja tyhjäksi edestä, vaan saada takaosasta työntöä ja tukea kohti ohjaa! Tämän kun muistin, niin sain pikkuhiljaa keskilaukkaa ylämäkeen, sen sijaan että siitä tulisi etupainoinen ja pitkä. Välikäyntien jälkeen tein samaa harjoitusta koottu ravi-keskiravi ja ravissa Poika lähtee kyllä huomattavasti helpommin eteen, kuin laukassa. Tehtiin parit vaihdot ja sitten keskityin vielä koottuun laukkaan/piruettilaukkaan ja huomaa, että se on vielä Pojalle aika raskasta ja vähän stressaavaa, sillä se alkaa helposti narskuttamaan hampaita heti kun mennään mukavuusalueen ulkopuolelle.

Poika talutusratsuna :)

Keskiviikkona oli pitkästä aikaa vierailevan valmentajan treenit ja jatkettiin harjoituspiruettien harjoittelua, huh miten oli rankkaa! Tultiin lyhyen sivun jälkeen diagonaalille ja keskellä kokoaminen, jonka jälkeen kääntäminen takaisin uralle V:n muotoisella linjalla. Valmentaja vähän avitti taas Poikaa juoksutusraipalla ja alkuvaikeuksien jälkeen saatiin lopuksi yllättävän onnistuneita käännösaskeleita, vaikka ei se ihan helppoa ollut... Tehtiin puoli tuntia pelkästään laukkaa, mutta sitä pitääkin nyt vahvistaa kun ravi on tällä hetkellä niin hyvä. Rankkojen treenien jälkeen otettiin taas muutama välipäivä ja perjantaina innostuin menemään puomeja ihan kunnolla. Ravissa pienet kavaletit sujuu tosi hienosti, mutta laukkapuomit on vielä vähän ryysimistä ja niiden kanssa saikin sitten tehdä aika monta toistoa, ennen kuin Poika rauhoittui ja keskittyi edes vähän. Lauantaina Poika oli juoksutuksessa ja sunnuntaina se toimi oikein onnistuneesti talutusratsuna Siiri-tytölle ja teki sitä ennen myös aika hyviä sarjavaihtoja :) Tässä tiivis yhteenveto tästä viikosta, oli mukavaa ja ollaan kotiuduttu uuteen talliin oikein hyvin.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Ohjelmantäyteinen viikonloppu

Sunnuntain hölkkäilyä kotimaneesissa

Lauantaina olikin sitten sellainen kevyt 11 tunnin tallireissu, sillä lähdettiin heti aamusta Vihtiin kouluklinikalle ja sen jälkeen muutettiin hevonen ja tavarat Domissa uuteen remontoituun talliin, huh! Vihdissä oli oikein antoisa luento, jossa käytiin läpi kouluratsastuksen arvosteluperusteita ja tuomaritoimintaa yleisesti ja sitten päästiin Pojan kanssa tekemään rataharjoitus demoratsukon roolissa. Yleisöä oli yllättävän paljon, jopa 50 henkeä, ja saatiin myös hyvää keskustelua aikaiseksi. Poika oli ihan hyvä ratsastaa, mutta harmillisesti se vähän jännittyi muista läheltä tulevista hevosista (toiset demoratsukot olivat verkkaamassa maneesissa samaan aikaan), joten en saanut sitä radalla ihan niin läpi ja avuille kun olisin toivonut. Se rikkoi esimerkiksi ravilisäyksen laukalle, jota se ei yleensä ikinä tee. Tiina selosti numerot ja arvostelut mikrofoniin, mutta en silti kuullut ihan kaikkia numeroita ja kommentteja, kun keskityin huutelemaan muille ratsastajille omia linjoja ja reittejä. Oli silti hyvä päästä pitkästä aikaa taas treenaamaan ohjelmaa ja pitäähän sitä näyttää yleisölle myös vähän virheitä ;) Vaativa B tuntuu meille tällä hetkellä oikealta tasolta ja saatiin suurimmaksi osaksi liikkeistä numeroksi 6,5. Oikein hyvänä päivänä päästään varmasti myös seiskaan!

Poikien kanssa kävelyllä :)

Kotiin päästyä vietiin hevonen uuteen karsinaan ja ryhdyttiin siirtämään kamoja vintistä toiseen, joka onneksi sujui suhteellisen nopeasti. Poika viihtyi hyvin uusien naapurintyttöjen kanssa, vaikkakin stressasi taas olosuhteiden muutoksesta vatsalla... Mutta eiköhän se siitä taas tasoitu. Eilen tehtiin kevyt puolen tunnin eteen-alas treeni maneesissa, eli paljon kevyttä ravia ympyröillä ja sitten myötä- ja vastalaukkaa molempiin kierroksiin. Oli juuri sopiva palauttava treeni lauantain jälkeen, eli ei tehty ollenkaan kokoamisia tai "temppuja" vaan pelkkää jumppaa ja perustyöskentelyä. Poika tuli tosi irtonaiseksi ja olisi taas loppuraveissa mennyt mielellään ihan täysiä ympäri maneesia. Tehtiin lopuksi pieni maastokävely, mutta ulkona tulee nyt tosi paljon tilsaa, höh. Hankitreenit saavat siis vielä hetken odottaa, vaikka nyt kentällä olisikin juuri sopiva määrä lunta. Tänään illalla joko juoksutan tai päästän Pojan mahdollisuuksien mukaan vapaaksi maneesiin ja tiistaina jatketaan taas treenausta.


Uudessa tallissa vihdoin ja viimein!