tiistai 17. syyskuuta 2013

Taivuttelua

Eilen ratsastin maneesissa hyvän treenin kangilla, Poika oli jo huomattavasti parempi kuin sunnuntaina! Olen huomannut, että herkkäsuisen hevosen kanssa on joskus vaikeampaa tietää milloin se on ns. "läpi", kuin vähän vahvemman hevosen kanssa. Jos hevonen ei varsinaisesti vedä tai paina ohjille, niin erehtyy helposti luulemaan, että nyt se kantaa itsensä, vaikka oikeasti hevonen olisikin tyhjä edestä. Esimerkiksi ympyrällä tai voltilla Poika kyllä kääntää päätä vaivattomasti ja vastustelematta sivulle vaikka kuinka paljon (hieroja aikoinaan kommentoi sitä "yliliikkuvaksi") mutta se ei silti tarkoita sitä, että se olisi rehellisesti ja oikeaoppisesti taipunut.

Alkuverkkaa ja taivutuksia

Sain pari vuotta sitten eräältä valmentajilta neuvon taivuttaa niin kauan, että hevonen alkaa mutustelemaan kuolainta ja tukeutuu ohjaan ja tuo harjoitus on mielestäni toiminut hyvin. Joskus varsinkin laukassa saa kyllä taivuttaa melko pitkään, välillä menee ihan pää pyörälle ympyrällä pyörimisestä... Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kuin kerran molempiin suuntiin ja tarkoitus ei ole missään tapauksessa väkisin voimalla vetää kilpaa hevosen kanssa. Tätä on aika hankala selittää niin, että sitä ei ymmärretä väärin :) Itse käytän kyseistä taivuttelemista alkuverryttelyssä kun ratsastan pidemmillä ohjilla eteen-alas muodossa ja vien sisäkättä johtavalla ohjasotteella ympyrän keskustaa kohti. Hevosen turvan tulee suuntautua eteen, ei ryntäitä kohden. Heti kun hevonen ottaa tukea ohjaalle ja pureskelee kuolainta, myötään ja kiitän sitä. Tämä harjoitus toimii mielestäni paljon paremmin, kuin aikoinaan opetettu yleinen "taivuta-hellitä-taivuta-hellitä", joka menee helposti pelkäksi hevosen pään heiluttamiseksi ilman sen suurempaa tarkoitusta.



Kovin etupainoisella ja kovasuisella hevosella tuo ns. pitkä taivutus vaatii kyllä ratsastajalta kärsivällisyyttä ja tukea istunnasta ja siksi se onkin ehkä parempi hieman herkempien hevosten kanssa. Alkuverkan jälkeen ratsastin Va B:1 -radan läpi ja sen jälkeen tehtiin vielä muutamia vaihtoja joka neljännellä ja joka kolmannella askeleella. Poika heitti kerran aika paljon takaosaa vaihdossa uralla ja sattui osumaan jalalla maneesin seinään, joka ärsytti sitä huomattavasti! Vaihdot suoralla uralla paljastavatkin nopeasti hevosen vinousongelman, eli treenaamista täytyy jatkaa, vaikka välillä seinä tulisikin tielle...

Ullalle kiitos kuvista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysymyksiä tai kommentteja? Jätä viestisi allaolevaan kenttään tai laita sähköpostia!