Kevättä rinnassa

Alkurentoilua eteen-alas

Nyt ollaan taas täysipainoisesti takaisin treenissä ja oon ollut ihan innoissani ratsastamassa! Pitkän maneesikauden jälkeen on kiva mennä vaihteeksi kentällä, vaikka siinäkin on toki omat haasteensa. Tavallaan kamalaa sanoa, mutta meillä on "liian iso" kenttä ja siellä on joskus vähän vaikea treenata mitään väistöjä tai linjoja, koska siellä ei oikein ole selkeitä rajoja ja ratsastus menee helposti vähän haahuilemiseksi ilman pitkiä tai lyhyitä sivuja. Poikakin yrittää jatkuvasti mennä lapa edellä ulkoapuja vasten ja tuntuu, että sitä on välillä tosi hankalaa saada menemään kunnolla suoraan. Sitten pyöritään epämääräisellä isolla ympyrällä minne sattuu, mutta eiköhän tämäkin tilanne kesällä taas muutu, jos kenttä jaetaan kolmeen osaan väliaidoilla. Positiivista on se, että noin isolla kentällä pääsee ratsastamaan kunnolla eteen ja tekemään vaikka 100 metriä lisättyä ravia, jos siltä tuntuu. Myös sarjavaihtoja on hyvä harjoitella, koska niitä mahtuu tekemään putkeen niin monta, että ei tarvitse heti lopettaa jos tulee virhe.

Kuvista tuli tosi sinisävyisiä, näyttää kylmemmältä kuin mitä oli

Eilen harjoiteltiinkin paljon vaihtoja, jotka ovat kyllä puhtaat ja varmat, mutta eivät vielä tarpeeksi suorat... Peruutuksen kanssa on myös ollut taas vähän ongelmia, sitä pitäisi tehdä Pojan kanssa oikeastaan päivittäin, koska tauon jälkeen se ei millään haluaisi lähteä peruuttamaan ja pitää käyttää turhan isoja apuja sen kanssa. Ravi on ollut energistä ja hyvää ja ohjien kiskominenkin on vähentynyt, kun itse vaan muistaa istua kunnolla satulassa ja pitää jalat kiinni. Sain valmentajalta tosi hyviä neuvoja tuohon vetämiseen, eli aina jos Poika yrittää yhtään nykiä ohjia ravissa, niin se pitää ottaa heti pikkupikku koottuun raviin hetkeksi ja se onkin auttanut. Ei se viitsi kauaa kiskoa, kun joutuu joka kerta hidastamaan ihan kunnolla. Muuten on treenattu ihan perusjuttuja, koottua laukkaa ja vastalaukkaa, jotka toivottavasti vahvistavat sitä takaosasta. Oikea kierros on huomattavasti heikompi, huomasin sen nyt vielä selvemmin kun olin melkein viikon ratsastamatta.

Poika oli pari päivää aika hyvä ja teki paljon hommia, joten annoin sille tänään välipäivän ja laitoin liinan päähän juoksemaan. Ratsastaessa se on ollut ihan rauhallinen, mutta nyt sille tuli joku ihan ihmeellinen kevättä rinnassa-kohtaus ja se pukitteli ja riehui häntä pystyssä ihan kunnolla, puhisi ja meni omaehtoista passagea vaikka kuinka kauan. Jos olisin päästänyt liinasta irti, niin se olisi varmaan laukannut molemmat rantalenkit putkeen! Jostain se aina sitä energiaa kehittää ja tuntuu, että Pojalle onkin aika pakollista päästä välillä purkamaan sitä turvallisessa muodossa (ainakin ihmisille) jotta sen pää pysyy selkeänä, eikä ota niin paljon kierroksia ratsastaessa. Riehukohtauksen laannuttua se olikin sitten ihan valmis menemään talliin syömään, mutta joutui silti vielä hetken hölkkäämään. Koska kotikoutsi on vielä reilu pari viikkoa Saksassa, niin varasin perjantaille meille tutun henkilön, mutta uuden valmentajan tunnin, innolla odotan mitä uutta oppia tarttuu mukaan :)

Sateen jälkeen tuli sateenkaari, Poika katsoo :)