Mutaa, kuraa ja sadetta

Tällä viikolla ei kyllä ole oikein voinut puhua mistään treenaamisesta, vaan lähinnä hevosen liikuttamisesta. Toinen maneesi on siis edelleen remontissa ja ratsastuskoulun- ja opiston tunnit pyörivät isossa maneesissa iltaan asti, joten ollaan yritetty mennä arkisin säiden salliessa ulkona. Toinen vaihtoehto on mennä iltaisin maneesiin pyörimään pikkualueelle, mutta tuntien Pojan ajoittaisen taipumuksen kyttäillä muita hevosia, en pidä tätä vaihtoehtoa kovinkaan järkevänä. Kenttä on ollut välillä aika märkä ja tuntuu, että oon lähes joka päivä ollut vesarissa pesemässä hevosen jalkoja ja suojia ja yrittänyt saada loimia kuivaksi kuivaushuoneessa...

Alkuviikosta kenttä oli osittain jäässä, joten yritin pyöriä vain sen keskellä olevalla pehmeällä osiolla. Poika kuumui totaalisesti pelkästä käynti-ravi-köpöttelystä ja yritti tarjota koko ajan laukkaa ja sitten hermostui vielä enemmän, kuin en antanut sen mennä. Hinkattiin sitten aika paljon takareita ja käyntiväistöjä ja yritin parhaani mukaan estää hevosta kimpoilemasta suuntaan tai toiseen... Onneksi tiistaina oli taas plussakelit ja sain juoksutettua kunnolla ulkona, Poika oli ihan ylienerginen ja loikki aluksi ympäriinsä kuin mikäkin aropupu. Mäellä pyörii todella kesy kettu ja se tuli taas pitämään meille seuraa kentälle, se on tosi rohkea ja uskaltaa tulla hyvinkin lähelle hevosia. Hetken istuskeltuaan se taisi vähän kyllästyä meihin, (eikä Poikakaan sitten enää alkuihmettelyn jälkeen puhissut sille) joten se lähti hölkkäämään takaisin pellolle.

Uusittuja tarhoja, maalausta vaille valmiita!

Loppuviikosta pääsin onneksi ratsastamaan kunnolla pari kertaa maneesissa, kun osuttiin paikalle hiljaiseen aikaan ja tämän päivän treenit olivat yhteenvetona aika onnistuneet! Verkan jälkeen kokosin taas paljon laukkaa ja tein hieman harjoituspiruettia ja sitten tehtiin vielä sarjoja. Huomasin kyllä, että ei olla hetkeen sarjoja treenattu, sillä Poika oli aluksi niin hidas ja yritti vain kiskoa ohjia ja vaihtoi laukkaa jäljessä. Pysäytin sen pari kertaa kunnolla ja muistutin vähän, että siihen pohjeapuun pitäisi oikeasti myös reagoida eikä vain huiskia häntää. Sitten sain laukan pyörimään tosi hyvin ja neloset ja kolmoset tulivat tosi helposti suoralla uralla. Lävistäjällä mulla on vielä hieman itsellä ohjaamisvaikeuksia, pitää harjoitella sitä :) Ravissa hevonen on ollut huippuhyvä, joten olen keskittynyt enemmän laukkatyöskentelyyn. Päädyin vähentämään hieman väkirehuja ja se on näkynyt heti positiivisesti ratsastettavuudessa, ylimääräiset hölmöilyt jäivät pois ja uskaltauduttiin jopa pitkälle maastolenkille rennolla fiiliksellä! Toivottavasti plussakelit jatkuvat vielä, niin voidaan mennä ulkona myös ensi viikolla.